Jaakko Rustanius

TYNKKYSEN VAIKEA VALINTA: RUOTSISTA UNELMA VAI PAINAJAINEN?

Sebastian Tynkkynen tuli omien sanojensa mukaan valituksi Perussuomalaisten kolmanneksi varapuheenjohtajaksi eurokriittisellä painotuksella.

Nyt jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, kuinka pitkään Tynkkynen voi nostaa eurokriittisyyttä valokeilaan mainitsematta R-sanaa. Toisin sanoen, viittaamatta siihen melko yleisesti tunnettuun tosiasiaan, että Ruotsilla menee Suomea huomattavasti paremmin. Monen mielestä yksi syy Suomen taloustilanteen synkkyyteen on euro ja Ruotsin kirkkaana loistavaan tulevaisuuteen puolestaan kruunu, jonka arvo suhteessa vientimaiden valuuttaan joustaa suhdanteiden mukaan. Mielipiteitä esimerkiksi tässä, tässä, tässä, tässä, tässä, tässä ja tässä. Mitä sloganeihin tulee, oma suosikkini on tämä: “The euro might be worse for you than bankruptcy.”

Aikaisemmin Tynkkynen ei ole profiloitunut Ruotsi-fanina. Hän on mm. kirjoittanut: "Minä en halua Ruotsin kaltaista painajaismaista yhteiskuntaa”.

Eurokriittistä näkökulmaa voi toki perustella monin eri tavoin ja Ruotsin menestykselle voi hakea selitystä myös muualta kuin kruunusta. Yleensä vain jotain politiikkaa kritisoitaessa on ollut tapana etsiä vertailukohtia maailmalta. Mitä Suomea muistuttaviin kansantalouksiin tulee, ensimmäisenä vastaan tulee Ruotsi, jossa on eurokeskustelun kannalta sekin kätevä piirre, että maa ei kuulu valuuttaunioniin.

On myös loogisesti ja faktuaalisesti täysin mahdollista, että Ruotsi on onnistunut talouspolitiikassaan ja epäonnistunut maahanmuuttopolitiikassaan. Jos näin on, maahanmuuttopolitiikan aiheuttamat taloudelliset vahingot ovat kuitenkin ilmeisesti jääneet huomattavan pieniksi suhteessa talouspolitiikan ansioihin - nettohan vaikuttaa olevan runsaasti plussalla. Periaatteessa on toki mahdollista käyttää Ruotsia malliesimerkkinä itsenäisen valuutan positiivisista vaikutuksista ja samanaikaisesti kauhuesimerkkinä epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Tämän tien valitsija kohtaa tosin kaksi ongelmaa: 1) hän joutuu myöntämään, että maahanmuuttopolitiikan vahingollisuus on vaatimatonta ja 2) yleensä ei ole tapana käyttää samaa vertailukohtaa sekä positiivisena että negatiivisena referenssinä.

Maailman ilmiöiden ja vaikutussuhteiden kompleksisuuden ymmärtävälle jälkimmäinen haaste ei ole ylittämätön. Perussuomalaisen mielikuvamarkkinoinnin älyllinen sofistikoituneisuus ei kuitenkaan ole yleisessä tiedossa. Ennustan Tynkkyselle ja muille agendallaan eurokriittisyyttä ja maahanmuuttokriittisyyttä yhdistäville populistipoliitikoille lieviä haasteita mielikuvaharjoituksiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat